KAAPPAUS ITÄMERELLÄ. 1918. Katajanokka, Helsinki maaliskuussa 1918. Kolme miestä marssii jäänmurtaja Tarmolle kirkkaana kevättalven aamuna. Peitetarinan mukaan miehet kuuluvat Venäjän Itämeren laivaston keskuskomitean tutkimusryhmään. Kohdatessaan pistimet tanassa partioivia punakaartilaisia, miehet puhuvat venäjää. He kävelevät määrätietoisesti Tarmon salonkiin, nostavat lakkia tervehdykseksi ja tilaavat aamiaista. Alukseen nousseet miehet ovat punakaartin etsimät punaiseen Helsinkiin mottiin jääneet senaatin puheenjohtaja Pehr Evind Svinhufvud, senaattori Jalmar Castrén ja luutnantti Roos. Tarmoon oli edellisillan aikana piiloutunut joukko valepukuisia valkokaartilaisia. Kun Tarmo lähti merille, miehet yllättivät laivan miehistön skanssista. ”Aseistetut valkokaartilaiset huusivat ’kädet ylös’ ja kaappasivat aluksen Suomen valtion nimissä. Venäläiset matruusit olivat olleet myöhään tanssimassa, mikä saattoi edesauttaa aluksen jouhevaa valtausta. Kaapparit saivat myös tukea miehistön ydinjoukolta, joka oli etukäteen tietoinen kaappaussuunnitelmasta”, kertoo Suomen merimuseon intendentti Timo Kunttu. JÄNNITYSNÄYTELMÄ ITÄMERELLÄ Helsingin edusta oli kaappausaamuna täynnä venäläisiä sota-aluksia. Äransgrundin kohdalla vastaan tuli venäläinen jäänmurtaja Jermak, joka tiedusteli lennättimellä Tarmon määränpäätä. Kaappauksessa avustanut komendantti valehteli määränpään olevan Wulffin saari. ”Valhe upposi venäläisiin täydestä. Kaappaus vaati kurinalaisuuden lisäksi uskomatonta röyhkeyttä ja onnistui erinomaisesti,” Kunttu kertoo. Helsingin edustalta päästyään kaapparit vetivät mastoon Suomen punaisen leijonalipun. Tallinnan edustalla miehistö huomasi taivaalla saksalaisen lentokoneen. ”Kaapparit ymmärsivät, ettei lentäjä erottaisi punalippua vihollisen lipusta. Heille tuli ilmahyökkäyksen pelossa aikamoinen kiire hilata valkoinen pöytäliina mastoon.” Suuri osa Tarmon miehistöstä kannatti kaappareiden tavoitteita. Ainoastaan kaksi lämmittäjää tuki työväenliikettä. Heidät poistettiin laivasta Tallinnan edustalla ja miehet talsivat 15 tuntia jäitä pitkin takaisin Helsinkiin. ”Svinhufvud saneli laivalla marssijärjestyksen ja kaappausoperaatio oli Tarmolla hallinnassa. Tämän ansiosta teloitusta pelkääville vangeille osoitettiin armoa”, Kunttu analysoi. JÄÄNMURTAJILLA STRATEGINEN MERKITYS SOTAJOUKOILLE Talvi 1918 oli ankara jäätalvi, mikä lisäsi jäänmurtajien strategista tärkeyttä. Ilman jäänmurtajia Itämerellä ei olisi vesiteitse liikkunut mikään. Valkoiset kaappasivat heti sodan puhjettua jäänmurtaja Sammon. Tämän johdosta punakaartin johto oli asettanut Tarmollekin aseistetut vartijat. ”Jäänmurtajien merkitys oli selvää johtotasolla, mutta käytännön toiminta ei ollut yhtä hyvin organisoitua. Valkoiset saivat kaappausoperaatiossa kaksi kärpästä yhdellä iskulla – Suomen tehokkaimman jäänmurtajan itselleen ja hengenvaarassa olleet valtiomiehet turvaan.” Tallinnasta senaattorit matkustivat Berliinin ja Ruotsin kautta Vaasaan, jossa valkoinen senaatti oli. Tarmo miehistöineen puolestaan siirtyi Svinhufvudin käskystä saksalaisten alaisuuteen. ITSENÄISEN SUOMEN ENSIMMÄINEN MERITAISTELU Itämeri oli ensimmäisen maailmansodan miinoitetuin meri. Saksalaisten hallussa Tarmo osallistui Viron vaarallisen länsirannikon tutkimiseen ja sai aseistuksekseen kaksi 75 mm tykkiä. Maalikuussa 1918 Tarmo osallistui saksalaisten Suomen maihinnousuoperaatioon ja jäänmurtaja lähetettiin kohti Suursaarta ja Lavansaarta, joista oli tarkoitus tulla miehitysoperaation tukialueita. ”Suursaaren kohdalla Tarmo jäi kiinni ahjojäihin. Sitten näköpiiriin tuli venäläinen Jermak. Tarmo avasi tulen, jolloin venäläisjäänmurtaja kääntyi takaisin itään. Kyseessä oli itsenäisen Suomen ensimmäinen meritaistelu. Lopulta Tarmo pääsi irti jäistä ja palasi Tallinnaan”, Kunttu kertoo. SAKSALAISTEN SILLANPÄÄ LOVIISAAN Huhtikuun alussa saksalaiset alkoivat valmistella 1100 miehen maihinnousua Suomen itärannikolle. Tarmo kuljetti 300 miehen lisäksi tykkejä, ammuksia, polkupyöriä, hevosia ja ruokatarpeita. Tarmo johti saattuetta kohti Kotkaa, ja sen vanavedessä tulivat jäänmurtaja Volynets sekä höyrylaivat Cressida ja Surop. ”Suursaaressa selvisi, etteivät omat joukot olleet onnistuneet valtaaman Rankin linnoitussaarta. Uudeksi maihinnousupaikaksi valittiin Loviisa”, Kunttu taustoittaa. Loviisassa Tarmo sai tiedon, että punakaartilaisjoukko lähestyi maihinnousupaikkaa. Miehistö komennettiin aseisiin, mutta punakaartin hyökkäystä ei kuulunut. Saksalaisjoukot rantautuivat ilman suurempia ongelmia. ”Loviisan sillanpään merkitys oli suuri, mutta se on historiankirjoissa jäänyt jääkäreiden Vaasan maihinnousun varjoon. Valkoinen armeija sai etelärannikolla merkittävää tukea hyvin varustetuista ammattisotilaista.” Ammattitaidon ja kaluston lisäksi ulkomaisten ammattisotilaiden psykologinen merkitys sisällissodalle oli merkittävä. ”Suurin osa sisällissotaan osallistuneista suomalaisista oli sotilaina amatöörejä. Saksalaiset sotilaat pelottivat ja ihastuttivat. Joukkojen vaikutus sotamotivaatiolle oli suuri molemmin puolin rintamaa”, Kunttu sanoo. SODAN JÄLKEEN TAKAISIN PALVELUKSEEN Aseiden hiljennyttyä Tarmo palasi takaisin rauhanajantehtäviin Suomenlahdelle. ”Suomen sisällissodassa Tarmo ei saanut siipeensä ja se pystyi jatkamaan jäänmurtotehtäviään talvella 1919. Hyvä tuuri ei kantanut enää seuraavassa sodassa, jolloin Tarmo oli pommituksen kohteena. Jäänmurtajan salongissa on muistolaatta 39 kaatuneelle”, Timo Kunttu kertoo. Kiinnostuneet pääsevät tutustumaan jäänmurtaja Tarmoon Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa Kotkassa. Museolaiva on auki yleisölle kesäisin. Teemu Siltasen kirjoittama artikkeli on julkaistu alun perin Kleio- lehdessä 4/2017. . Höyryjäänmurtaja on avoinna yleisölle kesäisin Merikeskus Vellamossa.

Bloggari Helena Kranni piipahti Kotkan vierailullaan myös Vellamossa tutustumassa runsaaseen näyttelytarjontaamme. Helenan matkakertomus kuvineen löytyy Exlibris-blogista osoitteessa Lily.fi.

Tämän päivän ohjelmassa luvassa on askartelupaja. Nonstop-pajassa askarrellaan #unikudelmia -näyttelyn innoittamina unilaatikoita. Kuvan laatikko on näyttelystä. Tule tekemään omasi, paja avoinna klo 12-14. Ikäsuositus 6 vuotta.

Tänään Vellamossa on mahdollista uppoutua unien ja kirjallisuuden maailmaan Unikudelmia näyttelyn kautta. Ohjelmassa opastus, työpaja ja illalla satutukokio. Opastus Unikudelmia-näyttelyyn klo 11 Unisieppari-askartelupaja klo 12-14 Satutuokio Unikudelmia-näyttelyssä klo 18–18.30 Tervetuloa!

Tänään ohjelmassa on taikuripajoja klo 10.30, 11.30 ja 13. Maksuttomassa työpajassa kurkistetaan taikurin työhön ja harjoitellaan itse erilaisia temppuja. Ikäsuositus alkaen 6 vuotta, kesto 30 minuuttia. Maks. 15 osallistujaa per työpaja, ilmoittautuminen Vellamon lipunmyyntiin. Taikuri Mano d’Oro tekee lapsille ilmapalloeläimiä klo 12. Tervetuloa! Kuva on Taikaa museossa -näyttelystä.

Vellamossa on paljon talvilomaohjelmaa viikolla 9. Tervetuloa! Taikuripajoja Ti 27.2.2018 klo 10.30, 11.30 ja 13 Maksuttomassa työpajassa kurkistetaan taikurin työhön ja harjoitellaan itse erilaisia temppuja. Ikäsuositus alkaen 6 vuotta, kesto 30 minuuttia. Maks. 15 osallistujaa/työpaja, ilmoittautuminen samana päivänä Vellamon lipunmyyntiin. Ilmapalloeläimiä Ti 27.2.2018 klo 12 Taikuri Mano d’Oro tekee lapsille ilmapalloeläimiä. Opastus Unikudelmia-näyttelyyn Ke 28.2.2018 klo 11 Ks. opastuksen lisätiedot 20.2. kohdalta. Askartelupaja Ke 28.2.2018 klo 12-14 Nonstop-pajassa askarellaan Unikudelmia-näyttelyn innoittamina unisieppareita. Ikäsuositus alkaen 6 vuotta, paja on maksuton. Ei ilmoittautumista, tule oman aikataulusi mukaan! Satutuokio Ke 28.2.2018 klo 18–18.30 Tervetuloa Unikudelmia-näyttelyyn kuuntelemaan satuja! Vellamon Museokavereiden satuhetkistä pääsee nauttimaan maksutta, sillä Vellamoon on keskiviikkoiltaisin klo 17-20 kaikilla vapaa pääsy. Tavataan siis satujen lumoavassa maailmassa! Opastus Unikudelmia-näyttelyyn To 1.3.2018 klo 11 Ks. opastuksen lisätiedot 20.2. kohdalta. Askartelupaja To 1.3.2018 klo 12-14 Nonstop-pajassa askarellaan Unikudelmia-näyttelyn innoittamina unilaatikoita. Ikäsuositus alkaen 6 vuotta, paja on maksuton. Ei ilmoittautumista, tule oman aikataulusi mukaan! Kuvan tiedot: Taikuri Mano d'Oro viihdytti yleisöä esityksessä Vellamon auditoriossa keskiviikkona 21.2.2018. Tunnelman ikuisti Lasse Lehtinen.

Jos ulkona palelisikin, on Vellamossa lämmin vastaanotto. Annoksen kesää ja myös talviurheilun ilosanomaa voi nautiskella vaikkapa suomalaisten matkailujulisteiden klassikkoja esittelevässä Come to Finland -näyttelyssä. Kuva: Soile Tirilä, Suomen merimuseo / Museovirasto.

Onnea, rakkaat naapurit! Vellamo juhlistaa Viron itsenäisyyden sataa vuotta Viimsin Rantakansan museon Rajaton meri -näyttelyllä, joka kertoo vuosisataisista yhteyksistä kansojemme välillä. Näyttely on avoinna 22.4.2018 asti. Kuvassa näyttelyn äärellä on Vellamon henkilökuntaa ja onnen toivotuksia. #viro100 #eesti100 #hyvätystävät #headsõbrad

Hylynryöstäjiä ja rantarosvoja? Kuuma aihe 1700-luvulta. Professori Yrjö Kaukiainen luennoi harvemmin kerrotusta historiastamme huomenna Vellamon auditoriossa. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!

Taikuri Mano d'Oro eläinystävineen tarjoaa tänään aitoa taikatunnelmaa Vellamossa. Paraikaa käynnissä on päivän ensimmäinen show, mutta ei hätää, illalla ehtii vielä. Kuudelta alkava energinen taikurishow on varmasti unohtumaton elämys niin lapsille kuin aikuisillekkin. Tule siis paikalle! Alle 18-vuotiaat pääsevät mukaan ilmaiseksi, liput aikuisille 10/6 €. Liput sekä lapsille että aikuisille voi lunastaa Vellamon lipunmyynnistä. Mukaan mahtuu 170 katsojaa. Esityksen kesto on noin tunnin (klo 18-19). Muistutamme myös että näyttelytilat ovat avoinna klo 20 saakka ja sisäänpääsy on ilmainen 17-20 välillä, näin keskiviikkoisin.

Hyistä huomenta Vellamosta! Lämpötila painui jopa -20 celsius asteeseen aamulla, sepä ei kuitenkaan estänyt miinalaiva Uusimaan miehistöä harrastamasta jalkapalloa Vellamon edustalla. Näin se lämpö pysyy yllä pakkasellakin! :)

Hei talvilomalaiset! Tervetuloa Vellamoon viihtymään viikoilla 8 ja 9.