Maaliskuun alkupuolella Kuopion vapaaehtoisista koottu ”kuularuiskukomennuskunta” osallistui konekiväärin ja 10 miehen voimin taisteluihin Savitaipaleella. Maalis-huhtikuussa kuopiolaiset asevelvolliset osallistuivat sotatapahtumiin Savon rintamalla taistellen mm. Kinnissä ja Turkinkylän lähellä. Täällä he pyrkivät saartamaan punaisia joukkoja, mutta joutuivat lopulta osittain perääntymään. Huhtikuun lopulla punaisten rintamat olivat jo suurissa vaikeuksissa. Tässä tilanteessa punaiset joutuivat hylkäämään keskisen rintaman. Kuopiolaisten valkoisten sota loppui tähän. Osa Kuopion 1. ja 2. komppaniasta kotiutettiin jo ennen sodan lopullista päättymistä. Osa osallistui vielä Viipurin valloitukseen 24.-29.4.1918. Heti toukokuun puolella kotiutettiin pääosa kuopiolaisista asevelvollisista. Sodan jälkeen maan kapinavahingot arvioitiin ja valtio maksoi sen mukaan korvauksia. Kuopion kaupungin vahingoiksi kirjattiin 40 789 markkaa ja Leppävirran pitäjän 881 269 markkaa. Kuopion maalaiskunnalle valtio joutui maksamaan 19 025 markkaa kaikista tehdyistä vahingoista. Kuva: Mäntyharju Turkinkylä. 6.4.1918 konekivääriasema ”Pääkallovuorella” Turkinkylän taistelussa. Oikealla toinen mies jääkärivänrikki Åhman ja kolmas mies Benna Eskelinen. Molemmat kaatuivat Kuopion 4. komppanian päällikköinä tässä taistelussa. Heidän jälkeensä päällikkyyden otti Kasperi Hyvärinen. KUHMU. Seuraamme vuoden 1918 tapahtumia Kuopiossa. Sarja liittyy Kuopion korttelimuseossa 6.3. avautuvaan Toivon ja sekasorron aika – Kuopio itsenäisyyden alkuvuosina -näyttelyyn. Tervetuloa mukaan!

Saksa ja Venäjä solmivat rauhan. Loputkin venäläisistä joukoista määrättiin poistumaan Suomesta. Punaiset torjuivat luutnantti Gabriel Cronstedtin johtaman iskun Hillosensalmelle. Valkoiset menettivät lähes 50 miestä. Monet Kuopion alueen suojelukuntien osastot pitivät perustamispäivämääränään 3.3.1918 pidettyjä kokouksia. Tällöin kyläsuojelukunnat järjestäytyivät osaksi sotilaallista kokonaisuutta, jota johti maalaiskunnan suojeluskunnan esikunta. Kuopiolainen August Pohjolainen vangittiin 3.3.1918. Vankiluettelokirjan ikävuosisarakkeessa on numero 5 selvästi kirjoitettuna. Ammatiksi on kirjattu puuseppä. Hänet vapautettiin Pohjois-Savon ja Kajaanin sotilaspiirin esikunnan tiedusteluosaston määräyksestä 9.3., joten vankeusaikaa kertyi viikon verran. Kuva: Kuopion suojeluskunnan perustajajäsenet 1918. Kuvassa mm. Armas Herman Saastamoinen, Onni Saastamoinen, Hannes Hahl ja Karl Oskar Albin Larsson. KUHMU. Seuraamme vuoden 1918 tapahtumia Kuopiossa. Sarja liittyy Kuopion korttelimuseossa 6.3. avautuvaan Toivon ja sekasorron aika – Kuopio itsenäisyyden alkuvuosina -näyttelyyn. Tervetuloa mukaan!

HIIHTOLOMA KORTTELIMUSEOSSA TIISTAI 6.3. Vapaa pääsy Korttelimuseoon koko päivän, klo 10–15! Toivon ja sekasorron aika -näyttely avautuu. Näyttelyn asiantuntijaesittelyt klo 11, 12, 13 ja 14. KESKIVIIKKO 7.3. Opastus klo 12: Kierros entisajan kaupunkilaiskodeissa Opastus klo 13: Apteekissa 100 vuotta sitten Opastus klo 14: Kierros entisajan kaupunkilaiskodeissa TORSTAI 8.3. Opastus klo 12: Kierros entisajan kaupunkilaiskodeissa Opastus klo 13: Apteekissa 100 vuotta sitten Opastus klo 14: Minna Canthin salongissa – Hyvää naistenpäivää! PERJANTAI 9.3. Opastus klo 12: Kierros entisajan kaupunkilaiskodeissa Opastus klo 13: Apteekissa 100 vuotta sitten Opastus klo 14: Kierros entisajan kaupunkilaiskodeissa LAUANTAI 10.3. Opastus klo 12: Kierros entisajan kaupunkilaiskodeissa Opastus klo 13: Apteekissa 100 vuotta sitten Opastus klo 14: Miten ennen sisustettiin -kierros Kaikki opastukset ke–la sisältyvät museon pääsymaksuun, alle 18-vuotiaille on vapaa pääsy. "Kierros entisajan kaupunkilaiskodeissa" ja "Apteekissa 100 vuotta sitten" sopivat kaikenikäisille. Korttelimuseossa voi seikkailla myös Lasten talvikartan kanssa, karttoja on saatavissa lipunmyyntipisteestä. Pääsymaksut 6/4 €, alle 18-vuotiaille on aina vapaa pääsy! Maksutapoina käyvät myös Museokortti, Yhteislippu sekä useat kulttuurisetelit. Veikkaus-kortilla vapaa pääsy keskiviikkoisin. VINKKI: Nyt kannattaa hankkia Kuopio KIDS -ranneke! Nimittäin hiihtolomaviikkojen aikana rannekkeellisen 3–15-vuotiaan lapsen/nuoren mukana saapuvat kaksi aikuista pääsevät Korttelimuseoon alennetuilla 4 € pääsymaksuilla. Maksuttomia hiihtolomarannekkeita saa esim. pääkirjaston lastenosastolta. Muut noutopaikat löydät osoitteesta www.kuopiokids.fi Hyperhiihtoloman koko ohjelma: www.kuopionseinä.fi Korttelimuseo on avoinna ti–la klo 10–15, su–ma suljettuna. Lämpimästi tervetuloa! :) <3 Kuva: Niko Puumalainen

Aikuisväestöstä suurin osa oli pysynyt aseellisen toiminnan ulkopuolella. Nälästä kärsivät kuitenkin lähes kaikki. Tilannetta pahensi elintarvikkeiden kokoaminen valkoisille joukoille. Jo edellisenä vuonna oli leipäjauhon jatkeeksi jouduttu keräämään jäkälää Kuopion ja Siilinjärven alueelta noin 20 000 kiloa. Keväällä 1918 Kuopion kaupunki antoi kuopiolaisille mahdollisuuden kerätä pettuleipäaineksia mm. Leväsen alueelta. Pahin elintarvikepula oli kasarmin vankileirillä. Pulaa pahensi omaisten elintarvikkeiden tuontikielto kesäkuussa. Enimmillään Kuopion leirillä oli vankeja juhannuksen alla. Leirin oman ilmoituksen mukaan heitä oli tuolloin 2 639. Leirillä kuoli noin 475 vankia. Suurin osa heistä kuoli tauteihin ja nälkään. Taudeista kuolettavimmat olivat espanjantauti-niminen influenssa sekä toisintokuume, vaatetäiden levittämä kuumetauti. Yksi kuolleista oli 15-vuotias maatyömies Johan Leonard Viklund. Hänen nimensä löytyy Suomen sotasurmat -tiedoston Kuopion vankileirillä kuolleista. Hän oli syntynyt 28.9.1902 Uudenmaan läänissä Tenholassa. Kuolinsyyksi luetteloon on merkitty keuhkokuume ja suolikatarri. Valokuva vangeista laverilla 16.2.1918. Kuopion vankileiri. Ivar Ekström. KUHMU. Seuraamme vuoden 1918 tapahtumia Kuopiossa. Sarja liittyy Kuopion korttelimuseossa 6.3. avautuvaan Toivon ja sekasorron aika – Kuopio itsenäisyyden alkuvuosina -näyttelyyn.

Kansanvaltuuskunta ja Neuvosto-Venäjä solmivat valtiosopimuksen, jonka mukaan Suomi tulisi saamaan Petsamon ja Venäjä Inon Linnoituksen. Maaliskuun alussa osa Kuopion 1. ja 2. komppanioista osallistuivat Hillosalmen ja Paljakankankaan taisteluihin. Samoihin taisteluihin osallistui myös värvättyjen krenatöörijoukkojen toinen komppania Kuopiosta. Kuva: Kuopion rautatievirkamiehiä aseineen huhtikuussa 1918. KUHMU. Seuraamme vuoden 1918 tapahtumia Kuopiossa. Sarja liittyy Kuopion korttelimuseossa 6.3. avautuvaan Toivon ja sekasorron aika – Kuopio itsenäisyyden alkuvuosina -näyttelyyn. Tervetuloa mukaan!

Ruotsin sosiaalidemokraattien valtuuskunta saapui Helsinkiin sovittelijaksi punaisten ja valkoisten välille. Varkautelainen 15-vuotias sekatyömies Otto Ronkainen tuotiin Kuopion vankileirille 28.2.1918. Hänet tuomittiin ehdolliseen kuritushuonerangaistukseen, mutta määrättiin vapaaksi laskettavaksi 12. elokuuta. Vankeusaika kesti viisi kuukautta ja 12 päivää. Kuva: Ihmisiä Kuopion torilla. 1920-luku. KUHMU. Seuraamme vuoden 1918 tapahtumia Kuopiossa. Sarja liittyy Kuopion korttelimuseossa 6.3. avautuvaan Toivon ja sekasorron aika – Kuopio itsenäisyyden alkuvuosina -näyttelyyn. Tervetuloa mukaan!

Kansanvaltuuskunta tuomitsee molemmin puolin tapahtuneet julmuudet. Savon Työmiehen päätoimittaja Taavi Tainio ja Antti Mäkelin olivat Kuopiossa tunnettuja kuopiolaisia sosiaalidemokraatteja. Vaikka he eivät olleet osallistuneet punakaartin toimintaan, he joutuivat tuomiolle, koska olivat olleet laatimassa helmikuun ensimmäisenä päivänä julkaistun työväen neuvoston julkilausuman. Suojeluskunnan antamassa lausunnossa Tainio nähtiin bolsevistisen näkemyksen edustajana. Antti Mäkelin oli jo pitkään ollut työväen liikkeen näkyvin henkilö, luottamusmies ja kansanedustaja, vuoden 1905 suurlakkokomitean puheenjohtaja. Suojeluskunnan lausunto oli, että hän on ”äärimmäisenä kansankiihottajana ja toimivan keskusjärjestön jäsenenä suurimpia syyllisiä”. Mäkelinin tuomio: valtio- ja maanpetoksesta 12 vuotta kuritushuonetta ja sen jälkeen 15 vuotta vailla kansalaisluottamusta. Tainion tuomio: 9 vuotta kuritushuonetta ja 11 vuotta vailla kansalaisluottamusta. Kuva: Kuopion lakkokomitea yhteiskuvassa. Puheenjohtaja Antti Mäkelin on neljäs oikealta alarivissä. KUHMU. Seuraamme vuoden 1918 tapahtumia Kuopiossa ja vähän muuallakin. Sarja liittyy Kuopion korttelimuseossa 6.3. avautuvaan Toivon ja sekasorron aika – Kuopio itsenäisyyden alkuvuosina -näyttelyyn. Tervetuloa mukaan!

Lähes kaikki kuopiolaiset asuivat 1910-luvulla vielä puutaloissa ruutukaavakeskustassa. Vuonna 1917 kaupunkiin asetettiin huoneenvuokrauslautakunta ja erityisesti 1920-luvun alussa asuntopula koetteli kaupunkilaisia. Lähes kaikki keskustan asukkaat asuivat vuokralla. Vain 13 % vuoden 1920 asukkaista asui omistusasunnossa. Työläisperheillä oli tyypillisesti hellahuonetyyppisiä asuntoja, joissa saattoi perheen lisäksi olla myös alivuokralainen. Naimattomat naiset ja miehet asuivat usein samoissa asunnoissa. Kuva: Puutaloja Kuopion keskustassa vuonna 1968. Antero Nederström. KUHMU. Seuraamme vuoden 1918 tapahtumia Kuopiossa ja vähän muuallakin. Sarja liittyy Kuopion korttelimuseossa 6.3. avautuvaan Toivon ja sekasorron aika – Kuopio itsenäisyyden alkuvuosina -näyttelyyn. Tervetuloa mukaan!

Mannerheim antoi kaksi käskyä 25.2.1918. Toisen mukaan komentajia kiellettiin toimeenpanemasta kenttäoikeuksien kuolemantuomioita. Toinen oli ns. ”ammutaan paikalla ” -ohje, jonka mukaan päällystö sai taistelutilanteessa ottaa vankeja harkintansa mukaan. Ensimmäiset valkoisten asevelvollisuuskutsunnat järjestettiin. Jääkärien pääjoukko saapui Suomeen. Kuva: Ylipäällikkö Mannerheim ja Armas Herman Saastamoinen Kuopiossa. 1930-luku. KUHMU. Seuraamme vuoden 1918 tapahtumia Kuopiossa ja vähän muuallakin. Sarja liittyy Kuopion korttelimuseossa 6.3. avautuvaan Toivon ja sekasorron aika – Kuopio itsenäisyyden alkuvuosina -näyttelyyn. Tervetuloa mukaan!

Punaisten ensimmäinen yleishyökkäys tyrehtyi kaikilla rintamilla tuloksettomana. Olojen rauhoituttua asioiden selvittely aloitettiin myös Kuopiossa ja ympäristössä. Esimerkiksi Puutossalmen, Puutosmäen ja Räsälän kylissä pidettiin omia kuulusteluja, joissa vangituilta vaadittiin anteeksipyyntöjä tai suojeluskuntaan liittymistä. Suojeluskunnat antoivat myös lausuntoja pidätetyistä. Kuopion pitäjän asiakirjoista ei kuitenkaan löydy vaatimuksia ankarammista rangaistuksista, kuten monella muulla paikkakunnalla kävi. Kuva: Kuopio ja ympäristö vuonna 1915. Victor Barsokevitsch. KUHMU. Seuraamme vuoden 1918 tapahtumia Kuopiossa ja vähän muuallakin. Sarja liittyy Kuopion korttelimuseossa 6.3. avautuvaan Toivon ja sekasorron aika – Kuopio itsenäisyyden alkuvuosina -näyttelyyn. Tervetuloa mukaan!

Kansanvaltuuskunta hyväksyi punaisen Suomen valtiosääntöehdotuksen, jonka olivat laatineet Otto Wille Kuusinen ja Einari Laaksovirta. Sääntö määräsi korkeimman vallan vaaleilla valittavalle eduskunnalle. 18.2.1918 annettu kutsuntajulistus julkaistiin Kuopiossa. Ohto Mannisen mukaan Kuopion 2481 asevelvollisesta jäi kutsuntaan saapumatta 897. Vain vajaalla 300 oli hyväksyttävä syy. Asevelvollisuuskutsunnoissa esiintyi yleisesti pakkovärväystä. Mm. Kurkiharjun suojeluskunta määräsi yhdeksälle miehelle sakot, koska nämä kieltäytyivät liittymisestä suojeluskuntaan. Kuva: Kutsunnat Kuopion kasarmilla 1918. Victor Barsokevitsch. KUHMU. Seuraamme vuoden 1918 tapahtumia Kuopiossa ja vähän muuallakin. Sarja liittyy 6.3. avautuvaan Kuopion korttelimuseon Toivon ja sekasorron aika – Kuopio itsenäisyyden alkuvuosina -näyttelyyn. Tervetuloa mukaan!

Suomalaisten talonpoikien lähetystö kävi Tukholmassa pyytämässä apua Ruotsin kuninkaalta. He saivat lupauksen vapaaehtoisten värväämiseen. Aliravitsemukseen ja tauteihin Kuopion vankileirillä kuoli noin 450 vankia. Yleisimmät kuolinsyyt olivat suolikatarri sekä influenssa. Keväällä oli esim. aivokalvontulehdustapauksia ja rokkoa, mutta heinäkuuta ja elokuun alkua leimasi nälkä sekä influenssan ja toisintokuumeen leviäminen. Leirillä teloitettujen määrä on eri lähteistä riippuen 21–26 vankia. Suomen sotasurmat -tietokannassa Vankileireillä ja vankiloissa menehtyneet -listauksessa on kolmessa tapauksessa kuolinsyynä ampuminen tai ampumahaava. Näistä jokaisessa tapauksessa kuolinsyyksi on lisäksi mainittu jokin sairaus tai sairauksia. Esim. neljän lapsen isä ja kivityömies, 55-vuotias Antti Kemppainen Leppävirralta, oli vangittu punakaartilaisena. Hän kuoli 2.7.1918 sairauteen vankileirillä. Kuolinsyyksi on merkitty Suolikatarri sekä Ammuttu. Kuva: Punaisten viimeinen leposija Uudella hautausmaalla. KUHMU. Seuraamme vuoden 1918 tapahtumia Kuopiossa. Sarja liittyy Kuopion korttelimuseossa 6.3. avautuvaan Toivon ja sekasorron aika – Kuopio itsenäisyyden alkuvuosina -näyttelyyn.