Hyvinkään kaupunginmuseo
Description
Hyvinkään historiaa www.hyvinkaa.fi/kaupunginmuseo Näyttelytilamme Villan Voimala (Kankurinkatu 4–6, O2-talo 1. kerros)
ti-la klo 11-16, ke 11-18.
http://www.hyvinkaa.fi/fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Kulttuuri-ja-taide2/Museot-galleriat-nayttelyt/kaupunginmuseo/Julkaisut/
Tehdasmuseo on avoinna sopimuksen mukaan.
Ota ystävällisesti ensin yhteys toimistoomme
puh: 040 773 6257, näin varmistat että olemme paikalla.
Tell your friends
RECENT FACEBOOK POSTS
facebook.comOletko kiinnostunut Hyvinkään kartanoiden ja suurtilojen historiasta? Jäivätkö Hyvinkää 100-näyttelyssä olleet kuunnelmat kuulematta? Haluaisitko tietää, miten tehtaan tyttöjen lastenhoito järjestyi? Mikäli tiedonjano iskee, muistathan käydä tutustumassa mobiilioppaisiimme! Mobiilioppaista löytyy tietoa Hyvinkäätä koskien esihistoriasta nykypäivään asti, runsaan kuvituksen kera.
18.2. oli Hyvinkäällä punaisen terrorin synkin päivä. Punaiset pidättivät ja teloittivat kaikkiaan kahdeksan ihmistä. Veritekoon osallistui pääasiassa paikallisia punaisia, ja heidän hallustaan löydettiin myöhemmin surmattujen omaisuutta. Uhrien joukossa olivat asemamiesten esimies Jalmari A. Tamminen ja pakkamestari Otto Sigfrid Heinonen, jota paikalliset arvostivat yhteiskuntaryhmään katsomatta. Lisää aiheesta: Anu Lahtinen, Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset.
17.2.1918 Hyvinkään työväentalolla kokoontui järjestyneen työväen kokous, jossa julistettiin, että punakaartin on oltava aina valppaana, ”sillä Porvariston jarrutuksesta työväen pyrkimyksiä vastaan on tehtävä loppu”. Lisää aiheesta: Anu Lahtinen, Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo, Hyvinkääläinen punakaartilainen henkilökuvassa, 1918.
Opettajia epäiltiin yleisesti ja paikallisesti valkoisten kannattajiksi. Koulujen johtokuntiin valittiin punaisen vallan edustajia ja rukoukset kiellettiin ainakin Kytäjällä. Punainen kunnallistoimikunta päätti 16.2.1918 erottaa opettaja Englundin kykenemättömänä lasten opettajaksi. Aiheesta: Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset.
Hyvinkään asukkaat tukivat myös taloudellisesti punaista hallintoa: "Lahjain hankkimiseen on ottanut osaa sellaisetkin, jotka eivät pääse kävelemään ilman keppiä, kuten esimerkiksi eräs vanha ukko, joka on kerännyt kaartille tupakkaraahoja parisen sataa markkaa." Työmies 14.2.1918
Kokoelmayhteistyötä kehittämässä seminaarissa. Tänään aiheena kokoelmienhallintajärjestelmät eli kokoelmat kuntoon #kevättako18 #museotyö #museokokoelmat
Hyvinkää oli itsenäistynyt omaksi kunnakseen vain puoli vuotta ennen sisällissotaa. Punaiset miehittivät nuoren kunnan hallintoelimet omilla henkilöillään. Näissä ilmoituksissa haetaan kirjuria, rahastonhoitajaa ja järjestysmiliisiä. Työmies 12.2.1918.
Kiinnostaako sukututkimus? Suomen sukututkimusseura järjestää Minä ja dna -luennon Hyvinkään kaupunginmuseon toimistolla 15.2. klo 17.
Liikemies Otto Lönnberg lahjoitti Hyvinkään punakaartille 5000 markkaa käytettäväksi kaartin tarpeisiin. Kansan Lehti 12.2.1918
Hyvinkäälle perustettiin vallankumouksellinen tuomioistuin heti sisällissodan alussa. Sodasta huolimatta vuonna 1912 perustettu Harjulan elokuvateatteri pyöritti elokuvia normaalisti.
7.2.1918 Helene Schjerfbeck kirjoitti Hyvinkäältä ystävälleen Maria Wiikille: ”Meilläkin on sitä kaikkea, pakkasta (yhtenä aamuna 36), halot ovat kalliita, ja täällä niitä on sitä paitsi vaikea saada, kaikki menee kaupunkiin ja valtiolle. Sormet halkeilevat kylmästä eikä niillä pysty enää kirjoittamaan." Kirjallisuus: Anu Lahtinen, Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset.
Saimme tänään upean lahjoituksen Hyvinkään parantolan esineistöä. Lahjoitukseen kuuluu pyyhkeitä, liinoja, ruokailuvälineitä ja astioita. Kuvassa näkyviin lusikoihin on kaiverrettu ja liinaan kirjottu HS, Hyvinge Sanatorium. Hyvinkäällä vuosina 1896-1939 toiminut parantola palveli asiakkaita, jotka tulivat paikkakunnalle lepuuttamaan hermojaan, nauttimaan puhtaasta ilmasta ja hoitamaan terveyttään kylvyissä. Hyvinkään kaupunginmuseo kiittää tästä upeasta lahjoituksesta.