Pyhän Nikolaoksen kirkko sijaitsee Vaasan Kasarmintorilla, osoitteessa Nikolaoksenkuja 1. Vaasan ortodoksinen seurakunta +
Vasa ortodoxa församling +
Vaasa orthodox parish +


Historia

Vaasan Pyhän Nikolaoksen kirkko ja sen vaiheet

Rauhanteon jälkeen vuonna 1809 venäläisiä rykmenttejä sijoitettiin suurimpiin kaupunkeihin, myös Vaasaan. Venäläisiä joukkoja seurasivat marketentit eli henkilöt, jotka toimittivat upseereille ja sotilaille elintarvikkeita. Sotajoukkoja seurasivat myös siviilit kauppiaat, jotka asettuivat asumaan kaupunkeihimme. Ensimmäisiä venäläisiä kauppiaita Vaasassa olivat Ivan Lisitzin, Antimej Semenoff, Mihail Gratschoff sekä Wasili ja Georg Smirnoff. Erityisesti Ivan Lisitzin toimi tarmokkaasti ja merkityksellisesti seurakuntaa perustettaessa ja hankittaessa kirkkorakennusta Vaasaan. Vuosina 1813 ja 1822 tehtiin kaksi epäonnistunutta yritystä saada kaupunkiin ortodoksinen kirkko. Vaasaan määrättiin kuitenkin pappi niin sotilasjoukoille kuin siviileille. Ns. Alkulan talo Vanhassa Vaasassa toimi sotilaskirkkona.

Vuonna 1845 oli ortodoksien lukumäärä kasvanut huomattavasti. Kauppias Ivan Lisitzin anoi jo kolmatta kertaa saada kirkko ”Aina muistettavan Hallitsija Nikolai Paulovitschin (Nikolai I) ikuiseksi kunniaksi ja muistoksi olen tänä juhlapäivänä (P:Nikolaoksen päivänä 6. joulukuuta) omista varoistani lahjoittanut 10 000 ruplaa maksumääräyksenä kreikkalaiskatolisen kirkon rakentamiseksi Waasan Kaupunkiin. Ehdotan kunnioitettavalle Hallitsijallemme, että kirkko vihittäisiin Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän nimeen ja rakennettaisiin kummulle, jota nimitetään Korsholmaksi, mihin ensimmäiset kristityt pystyttivät pyhän ristin pelastukseksi ja suojaksi pakanoita vastaan”.

Kauppias Lisitzin ei saanut nähdä kirkon rakentamista kaupunkiin, sillä hän kuoli 21.6.1847 63 vuoden ikäisenä. Hänen haudalleen ortodoksiselle hautausmaalle on rakennettu pieni kappeli.

Kirkon rakentamispäätös tuli tsaarilta tammikuussa 1849. Onneksi rakennustöitä ei oitis aloitettu, sillä kaupunki paloi elokuussa 1852. Kaupungin siirtämisen seurauksena kirkon rakentaminen tuli uuteen vaiheeseen. Lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg laati kaupungin asemakaavasuunnitelman, jonka mukaan kirkko rakennettaan Aleksanterin torille (nyk. Kasarmintori), kaupungin korkeimmalle kohdalle.
Toukokuussa 1861 kirkon perusta oli kaivettu. Vaasan kuvernöörin pyynnöstä määrättiin Vanhan Vaasan venäläisen pataljoonan isä Ioann Lektorov suorittamaan peruskiven laskemisen. Isä Ioann vihki peruskiven kirkon alttaria varten, mutta huomautti, että alttari oli väärässä paikassa. Alttarin olisi pitänyt olla suunnassa itä eikä kaakko. Koko kirkon perusta oli väärin kaivettu. Seurauksena oli uuden perustan rakentaminen
Kuvernöörin käskystä Setterberg suoritti kirkon ”hyväksymistarkastuksen” marraskuussa 1862 ja hän hyväksyi työn. Kirkko oli rakennettu.

Pääasiallisesti kirkon sisustus ja esineet ovat kauppias Lisizinin lahjoituksia sekä Pietarista hankittuja kirkkoesineitä. Kirkon ikonostaasi on rakennettu Pietarin taideakatemian professori G. Solnzevin piirustusten mukaan.