https://hyvinvointi.vitaepro.fi/tiesitko-taman-lihasten-toiminnasta/?campcode=VPWESTA3516F&utm_source=strossle&utm_campaign=VP-native&utm_medium=native&utm_content=muscles

Hei! Minä lopetan minun hieronnan yritystoimintaa. Valitettavasti se ei toimi hyvin ja en ole saanut riittävän asiakkaita. Lähetin yrityksen lopettamislomakkeetta Patentti- ja rekisterihallinnolle (PRH). Nyt jään työttömäski. Aion etsiä hieronta-työtä toiselta paikalta ja uutta koulutusta. Tai vaihtoehto on myös eläke. Aion keskustella perheeni kanssa ja mitä parahs vaihtoehto olisi minulle. Elämä pitää jatkaa ja saada haastetta. Hyvää kesää teille!

16 kysymystä hieronnasta – miksi menisin hierojalle?

Hieronta auttaa lihaksia toipumaan rasituksesta, mutta väärin ajoitettuna se voi hidastaa vauhtiasi. Hieronnan opettaja ja fysioterapeutti Nea Forss Helsingin Hieronta-akatemiasta vastasi hierontakysymyksiin. 1. Mitä lihaksille tapahtuu hieronnassa? Yleensä lihas rentoutuu ja tulee elastisemmaksi. Kun se alkaa joustaa, veren ja nesteiden kierto lihaksessa vilkastuu. Joillakin rento lihas tuntuu pehmeältä, toisilla kiinteältä. Tuntumaan vaikuttaa se, kuinka paljon ja millä tavoin lihasta on käytetty. Hierontoja on kuitenkin erilaisia, ja hierojan otteista riippuu, mitä lihaksessa tapahtuu. 2. Mitä hierontoja liikkujalle on? Juuri ennen urheilukoitosta voidaan tehdä valmistava hieronta. Siinä käytetään lihasta ärsyttäviä, stimuloivia otteita, kuten ravisteluja ja taputuksia. Ne toimivat kuin lämmittely, eli lihas valmistellaan toimintaan.Palauttavaan hierontaan mennään treenin jälkeen. Jos hieronnan ja treeniin välissä ei ole ollut tarpeeksi taukoa, vie hieronta suorituksesta paukut. Oikean hierontavälin löytää vain kokeilemalla. 3. Minkälaisiin kipuihin hieronta auttaa? Rasituksesta johtuvaan kipuun ja lihaskipuun, joka tuntuu treenin jälkeisinä päivinä. Hieronta helpottaa myös jalkojen penikkavaivoja ja lihaskireyksiä. Lihasten kireys voi olla seurausta lihasepätasapainosta tai siitä, että harrastaa paljon vain yhtä lajia. Esimerkiksi punttisalilla moni tekee helposti vain suosikkiliikkeitään. Siksi vaikkapa etureisi voi jäädä takareittä heikommaksi, mikä häiritsee polvinivelen toimintaa ja tuntuu kipuna. Palauttavaa hierontaa kannattaa kokeilla sellaisiin liikunnan jälkeisiin kipuihin, joita ei aiemmin ole ollut, tai jos kehitys vaikkapa juoksussa pysähtyy. 4. Miten urheilu­hieronta eroaa klassisesta hieronnasta? Yleisesti luullaan, että urheiluhieronta on voimakasta, mutta niin ei ole. Esimerkiksi palauttava hieronta on kevyttä. Nykyään ei pitäisi olla tarvetta erotella klassista ja urheiluhierontaa, koska tekniikoita käytetään sekaisin. Urheiluhieronnassa on tarkempaa, mihin ote lihaksessa kohdistuu ja venyttäviä otteita käytetään enemmän. Esimerkiksi poikittaisote venyttää lihasta lihassyihin nähden poikittain. Sillä saadaan lihassäikeitä loitommaksi toisistaan. Näin nestekierto vapautuu, eikä keho tunnu enää tukkoiselta. Poikittaisvenytystä ei saa klassisessa hieronnassa eikä venyttelemällä lihaksia itse. 5. Mihin palauttava vaikutus perustuu? Kun lihas rentoutuu, nestekierto lähtee kunnolla käyntiin. Lihakset saavat happea, kun nestekierto kuljettaa niille ravinteita. Näin keho palautuu ripeämmin. 6. Kaikkien mielestä hieronta ei nopeuta palautumista. Miksi? Kaikilla hierontaotteilla ei ole palauttavia vaikutuksia. Silloinkaan hieronta ei palauta, jos se on liian voimakasta. Hieronnasta on vaikea tehdä tutkimusta, koska jokainen hieroja hieroo eri tavalla. Myös jokaisen keho reagoi eri tavoin. 7. Minkä lajin harrastaja hyötyy hieronnasta eniten? Useimmin hieronnan tarvetta tuntevat yhtä kehonosaa voimakkaasti kuormittavien lajien harrastajat. Maratontapahtumien lähestyessä hierojien vastaanotoilla möyhitään alaraajoja ja pakaroita – varsinkin, kun moni aloittaa kovan harjoittelun tottumattomilla lihaksilla. Siksi maratonille tähtäävän kannattaisi myös pyöräillä, uida ja harrastaa pallopelejä. Taito­lajit, kuten tanssi, luistelu ja voimistelu taas saavat lihakset jumiin, koska niiden treenaaminen vaatii loputtomasti saman liikeradan toistoja. Hieronnan tarpeen ratkaisee se, kuinka paljon harjoittelee. 8. Kuinka pian treenin jälkeen on valmis möyhennettäväksi? Heti harjoituksen jälkeen lihakset ovat pakkosupistus­tilassa. Silloin niille kannattaa antaa kevyttä palauttavaa hierontaa. Seuraavana päivänä ne kestävät käsittelyä jo paremmin. Silloin voimakkaista otteista on enemmän hyötyä. Jos hierojalle tulee suoraan treeneistä, siitä kannattaa mainita. 9. Tuleeko ahkera kävijä notkeaksi ja liikkuvaksi? Kyllä, liikkuvuutta voidaan parantaa erilaisilla hierontatekniikoilla. Passiiviset venytykset ovat kuin tavallisia venytyksiä, mutta niitä ei tehdä itse, vaan hieroja auttaa liikkeeseen. Lihas­energiatekniikkoja käytettäessä asiakas jännittää lihasta ja päästää sen rennoksi. Sen jälkeen hieroja venyttää lihasta hierontaotteilla ja vie raajan venytysliikkeeseen. 10. Miksi hieronta sattuu? Tarkoitus ei ole satuttaa, mutta kivulta ei aina voi välttyä. Ylirasittuneen lihaksen tai vamman aiheuttaman arpi­kudoksen muokkaaminen on aina kivuliasta. Hieronta aiheuttaa lähes aina makeaa kipua, joka ei satu. Monesta se tuntuu miellyttävältä, mutta kaikki eivät sitä siedä. Jos hieronta tuntuu epämiellyttävältä, siitä täytyy sanoa hierojalle. 11. Milloin käsittely on ollut liian kovakouraista? Jos selkähieronnan jälkeisenä päivänä koko selkä kipeytyy, hieronta on ollut liian voimakasta. Mutta jos vain tietty lihasryhmä kipeytyy, se ei ole paha merkki. Tottumaton alue kipeytyy herkimmin, koska iho ja lihakset tulevat käsittelyaroiksi. Joillekin hieronta nostaa kuumeen, mutta se ei johdu käsittelyn voimakkuudesta. Yleensä se kertoo elimistön ylirasittuneesta tilasta. 12. Miksi jotkut rentoutuvat, toiset jopa nukahtavat? Kun hieronta tuntuu hyvältä, lisääntyy mielihyvähormonien, oksitosiinin ja endorfiinin, eritys. Se puolestaan nostaa kipukynnystä ja lievittää kipua. Kun kipu lievittyy, uskaltaa kipeältä tuntuvan paikan myös rentouttaa. Mielihyvähormonien aiheuttaman raukeuden takia jotkut väsähtävät ja jopa nukahtavat hierojan pöydälle. 13. Milloin hieronnasta on haittaa? Ja voiko hyödyn pilata? Akuutteihin vammoihin, kuten kudosten repeämiin ja tulehdustiloihin ei saa koskea. Tulehduksen tunnistaa siitä, että kipu on jatkuvaa: olipa lihas rasituksessa tai levossa, siihen sattuu. Myös turvotus, kuumotus ja punoitus kertovat siitä. Kuumeessa ei pidä mennä hierojalle, koska kuume on merkki tulehduksesta, jota hieronta saattaa levittää ja pahentaa. Hieronnan hyödyn menettää, jos treenaa vastahierottuja lihaksia. Silti treeniä ei tarvitse jättää kokonaan väliin. Jos on hierotuttanut yläkropan, voi hyvin jumpata jalkalihaksia. 14. Voiko käynnin korvata saunalla ja liikunnalla? Sauna, liikunta ja hieronta tukevat toisiaan, koska ne tehostavat verenkiertoa ja tuottavat endorfiineja. Sauna ei silti käy hieronnasta, koska sillä ei ole muokkaavia ja venyttäviä vaikutuksia. Vaikka urheilisi paljonkin, voi oikeanlaisella lämmittelyllä, jäähdyttelyllä ja riittävällä levolla välttää hieronnan. 15. Monet eivät käy koskaan hierojalla, jotkut jäävät siihen koukkuun, miksi? Kaikki eivät tarvitse hierontaa. Joko he eivät rasita itseään liikaa tai heidän kehotyyppinsä kestää hyvin kuormitusta. Paljon liikuntaa harrastava, jolla ei jää aikaa palautumiseen, luultavasti tarvitsee hierontaa. Toimistotyöläinen voi onnistua pitämään lihaksistonsa verenkierron riittävän vilkkaana, jos hän vaikka treenaa salilla niin, että lihakset väsyvät mutta eivät tee maksimityötä. Myös ravinto vaikuttaa. 1,5–2 litraa vettä päivässä pitää nestekierron käynnissä ja lihakset vetreinä. Jos ruokavaliossa ei ole riittävästi hiilihydraatteja, voi palautuminen hidastua ja lihakset jumittavat sen takia. Myös alkoholi hidastaa palautumista. Useimmilla hieronta kerran kuukaudessa pitäisi yllä lihasten elastisuutta. Jotkut kuitenkin haluavat käydä hieronnassa tiheämmin kuin keholle olisi tarpeen. Joillekin käynti on sosiaalinen tapahtuma, jotkut ovat ”koukussa” miellyttävään tunteeseen ja turvalliseen kosketukseen. 16. Mitä hieroja voi päätellä asiakkaasta tämän lihasten perusteella? Hieroja voi tunnistaa, harrastaako asiakas voima- vai kestävyyslajia. Voimailijoiden kovempi lihas vaatii ronskimpaa käsittelyä kuin kestävyysliikkujien joustavat lihakset. Liikkumattomien lihakset taas eivät erotu muusta kehon massasta. Minä tunnistan näppituntumalla esimerkiksi painijat ja judokat sekä juoksijat ja triathlonistit. Lähde: http://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva_olo/terveys/16_kysymysta_hieronnasta_miksi_menisin_hierojalle

Minä olen Aarne Pirkola ja klassinen hieroja Espoosta. Nyt olen Yppärissä. Tarjoan klassisen hieronnan palveluja Yppärin Kiviniemellä ma-to 21.-24.3. klo 12.00-20.00. Osoite on Kiviniementie 53, Yppäri. Te voitte varata hieronta-aikaa tekstinviestillä tai sähköpostilla. Numeroni on 045 617 9430 ja sähköpostiosoitteeni on info@aarnenhieronta.fi. Te saatte lisätietoa hieronnasta minun kotisivustani www.aarnenhieronta.fi. Te olette tervetulleet Kiviniemen hierontaan. :)